Taipalsaaren lauluveikot ry:n historia 1927 - 2009
 Lieneekö perää väitteessä, että Karjalan Laulu-Veikot on
lainannut nimensä loppuosan Taipalsaarelta. Totta nimittäin on,
että v. 1927 perustettiin Suomen toiseksi vesirikkaimpaan
pitäjään mieskuoro Taipalsaaren Lauluveikot. Johtajaksi lupautui
Aarne Koivunen, eli Tevalan Aarne, millä nimellä
hänet myös yleisesti tunnettiin. Hänen jälkeensä toimivat
johtajina Arvo Koivunen, sekä Sulo Suppanen,
kaikki ammatiltaan kanttoreita.
Sota-aika
Sota harvensi armottomasti kuoronkin rivejä , mm. kaksi
viimeistä johtajaa sai sankarikuoleman.
"Kuin kalliot, mi suurta uhmaa merta käy miehet elon taistoon
ankaraan". Sodat oli taas sodittu ja elämän täytyi jatkua.
Näinhän se on aina ennenkin ollut. Jäljelle jääneissä mieskuoron
jäsenissä heräsi ajatus mieskuoron toiminnan jatkamisesta. Kun
johtajaksi lupautui kanttori Viljo Kaita alkoi laulu taas
kaikua
v. 1948 kunnantuvassa. Kolmisen vuotta toiminta jatkui
häiriöittä, kunnes johtajapula aiheutti toiminnan lopettamisen
toistaiseksi.
Vuosi 1957
Seitsemän pitkää vuotta laulelivat veljet tahoillaan, kunnes
v.1957 saapui paikkakunnalle opettaja Viktor Räsänen
viettämään ansaitsemiaan oloneuvoksen päiviä. Hän lupautui
mieskuorolaulun ystävänä ottaa vastuun kuoron laulunjohtajan
tehtävistä, jolloin käynnistyi meidän kaikkien iloksi ja onneksi
mieskuorotoiminta, jatkuen edelleen vireänä Taipalsaarella.
Yhdistysrekisteriin kuoro on merkitty 15.10.1958.
Alkuperäinen kuoron kokoonpano oli tietojemme mukaan seuraava;
Laulunjohtaja Viktor Räsänen, 1- tenori: Toimi Suppanen, Armas Junni, Lauri Junni,
Aulis Väkevä, Paavo Väkevä, Aimo Rahikainen.
2- tenori: Pentti Leinonen, Eero Vento, Hugo Pellikka,
Mauno Lehtonen, Hemmo Nisonen.
1- basso: Erkki Nieminen, Onni Suppanen, Raimo Turunen,
Tenho Turunen.
2- basso: Toimi Lehtonen, Paavo Lind, Yrjö Nieminen,
Uuno Turppo.
Tällä perustalla kuoromme loi ne tahdit mieskuoro-musiikille,
joita tahteja on pyritty ylläpitämään aina näihin päiviin saakka
Taipalsaaren pitäjässä.
60- ja 70 luvut
Viktor Räsänen johti kuoroamme 60-luvulle, jolloin
laulunjohtajavastuuta alkoi ottaa myös kuoromme yksi
perustajakokoonpanon jäsen Aulis Väkevä. Kun tultiin 70-
luvulle, astui laulunjohtajan virkaan jälleen Aarne Koivunen.
1972- 73 kuoroamme johti Matti Kaijansinkko. Vuosina 1974
- 78 kuoroamme johti jälleen ansiokkaasti Aulis Väkevä.
Vuonna 1979 otti laulunjohtajan vastuullisen tehtävän oikein
tiiviisti hallintaan uudelleen Matti Kaijansinkko. Hän
harjoitti kuoroamme tulevaa 25- vuotiskonserttia silmälläpitäen
hakien kypsää ohjelmistoa ja yhtenäistä sointia.
1980 -luku
Tämä oli jo selvä todellinen ulospäin suuntautuva haaste
kuorollemme, jonka seurauksena lupautui varalaulunjohtajan ja
stemmojen harjoittajan vastuulliseen tehtävään kuoromme
muusikkojäsen Yrjö Haikonen. Hänen johdollaan mentiin
kohti kuoromme ensimmäistä todellista koitosta: vuoden
1982 helmikuun 13 päivänä pidettyyn 25 - vuotisjuhlakonserttiin
, joka oli kuoromme historiassa tietämyksemme mukaan ensimmäinen
todellinen ulosmyyty vuosikonsertti.
Tämän uuden aktiivisen kauden alkaessa kuului kuoromme
johtokuntaan seuraavat laulajajäsenet :
Puheenjohtaja Tauno Nokelainen, kuoronjohtaja Matti
Kaijansinkko , varapuheenjohtaja Sauli Pitkänen,
sihteeri Osmo Savolainen, taloudenhoitaja Oiva Kivistö
11.3.82 saakka, varajäseninä Raimo Kaijansinkko sekä
Matti Tuomikoski. Varalaulunjohtajana toimi Yrjö
Haikonen.
Tauno Nokelainen oli todellinen uurastaja kuoromme
hyväksi, joten hetken aikaa oli todellinen aukko joukossamme
hänen muutettua vuonna - 86 Ruokolahdelle, missä hän toimi myös
paikallisen mieskuoron hyväksi.
1990 -luku
Matti Kaijansinkko johti ansiokkaasti kuoroamme aina
vuoden 1989 loppuun, jolloin kuoromme oli hetken aikaa vuoden
alusta varalaulunjohtaja Yrjö Haikosen vastuulla. Kuluvan
laulukauden ollessa käynnissä, ilmestyi kuin herran kukkarosta
laulunjohtajan vastuulliseen tehtävään kuoromme jäsen,
trubaduuri-muusikko Pekka Holopainen .
Vuoden 1989 laulukauden alkaessa oli hälytetty jo alustavasti
meidän kaikkien maakunnan ihmisten tuntema kuorojen johtaja
Oiva Käkelä apuun , jotta toiminnan jatkuvuus turvattaisiin
mieskuoro-laulun saralla Taipalsaarella. Onneksi häneen ei
tarvinnut kuitenkaan turvautua, sillä jo edellä kerrotun lisäksi
avusti kuoroamme harjoituksissa Matti Kaijansinkon poika
Jarmo Kaijansinkko. Samalla löytyi rivistämme suorastaan
musiikin aistimaailmaan perehtynyt 1- basso Kari Keskisaari.
Näillä voimilla mentiin aina vuoden 1992 - loppuun. Vuoden 1993
alusta valittiin Yrjö Haikosen vakavasti sairastuttua
varalaulunjohtajaksi kuoromme jäsen Kari Keskisaari, joka
toimi erittäin ponnekkaasti laulunjohtaja Pekka Holopaisen
aisaparina. Molemmat ovat säveltäneet ja sovittaneet uusia
sekä vanhoja sävelmiä kuorollemme.
Toiminta kehittyy ja jalostuu
Taipalsaaren lauluveikkojen toiminta on erittäin määrätietoista,
paikallisen kulttuurin ja perinteiden huomioon ottavaa reilua
mieskuoro-toimintaa, joka näin kunnan päättäjille, sekä teille
arvoisat kuntalaiset ilmoitettakoon, kun mietitte, mihin
kohdentaa kulttuuri-toimen määrärahoja myös tulevaisuudessa.
Kuoromme on pitänyt vähintään yhden konsertin kerran vuodessa,
sekä pyrkinyt esiintymään kunnan eri tilaisuuksissa aina tarpeen
mukaan. Kuoromme pitää yllä myös kvartettitoimintaa.
Lauluveikkojen johtokunta vuonna 1998 koostui seuraavista
laulajajäsenistä : puheenjohtaja Rauno Mäkinen,
varapuheenjohtaja Heikki Vieresjoki, laulunjohtaja
Pekka Holopainen, varalaulunjohtaja Kari Keskisaari,
rahastonhoitaja Simo Sällilä, varajäsenet Osmo Hägg
ja Ari Hämäläinen, kuoron sihteerinä toimi Lasse
Kähärä.
Taipalsaaren Lauluveikkojen taivalta vuosilta 1998-2007
Vuonna 1998 alkoi kuoron hallitus suunnitella äänitteen tekoa ja
pohjana olivat ne sävellykset, joita kuoro oli kerännyt ja
saanut eri tahoilta eli kotiseutu- ja Saimaa-aiheisia
kappaleita. Projektin vastuun ottivat Pekka Holopainen ja
Kari Keskisaari. Keväällä 1999 otettiin käyttöön
ylimääräiset stemmaharjoitukset, sillä äänitteen toteutus
tapahtui huhti-toukokuun vaihteessa. Äänite nauhoitettiin
Anssi Kipon Astia-studiolla Harapaisissa Lappeenrannassa.
Levystä otettiin 1000 kappaleen painos, joka saatiin jakeluun
melko hyvin, kiitos Taipalsaaren kunnan, K-kauppias Heikki
Niivan sekä sekä kuoron jäsenten. Julkistamiskonsertti
pidettiin Taipalsaaren kunnantalolla 2.7.1999 kesätapahtuman
yhteydessä.
Kuoron kokoonpano vuonna 1999
Levytyksen jälkeen kuoron vahvuus laski hiukan, mutta
kevätkonsertit 2000-2004 pidettiin ja myös muutamia esiintymisiä
kuten yhteiskonsertti Lappeenrannan Naislaulajien kanssa sekä
myös Taipalsaaren Soittokunnan kanssa.
Syksyllä 2002 halusi Pekka Holopainen jäädä rivimieheksi
ja hänen tilalleen nousi Kari Keskisaari ja varalle
Kai-Jussi Jankeri.
Keväällä 2003 tuli kuoronjohtajaksi Kai-Jussi Jankeri.
Hän uudisti kuoron ohjelmistoa ja sai toimillaan aktiivisuutta
kuoron toimintaan. Uusia laulajia saatiin n. kahden miehen
vuosivauhdilla. Kai-Jussi piti 2005 kahteen otteeseen
vuorotteluvapaata kanttorin työstään ja milloin hän ei ollut
paikkakunnalla, niin kuoroa ohjasi opettaja Aure Niiva,
sillä Kari Keskisaari piti myös sapattivapaata kuorosta.
Vuosikokous 2006 päätti kuoron 50-vuotiskonsertin
järjestämisestä 2007. Harjoitusohjelmistoon koottiin n. 20
kappaletta, joita aloitettiin harjoitella. Juhlakonsertin
ajankohdaksi sovittiin 10.11.2007 ja paikaksi kunnantalo, koska
siellä on myös mahdollisuus järjestää kahvitukset sekä konsertin
jälkeen iltatilaisuus ruoan ja juoman kera.
Kuorolla oli kesällä ja syksyllä useita esiintymisiä, joten
saatiin hyvää harjoitusta konserttia varten. Kuoro harjoitteli
kaksi kertaa viikossa ja piti myös laululeirin viikkoa ennen
konserttia. Kuoron miesvahvuus on 25 ja konsertissa oli
myös mukana 7 entistä kuorolaista vahvistamassa.
Kuoron hallitus koostuu vuonna 2010 seuraavasti: puheenjohtajana
Esa Lähteenaro, varapuheenjohtajana Erkki Sirkka,
rahastonhoitajana Simo Sällilä, kuoronjohtaja
Kai-Jussi Jankeri, sihteerinä Timo Pyysalo sekä
varajäseninä Kari Manninen ja Marko Taskila.
 Kuvassa Kai-Jussi Jankeri
Kuvien oikeudet Taipalsaaren Lauluveikot ry /
kuorolaiset. |
|
