Taipalsaaren lauluveikot ry:n historia 1927 –

Lieneekö perää väitteessä, että Karjalan Laulu-Veikot on lainannut nimensä loppuosan Taipalsaarelta. Totta nimittäin on, että v. 1927 perustettiin Suomen toiseksi vesirikkaimpaan pitäjään mieskuoro Taipalsaaren Lauluveikot. Johtajaksi lupautui Aarne Koivunen, eli Tevalan Aarne, millä nimellä hänet myös yleisesti tunnettiin. Hänen jälkeensä toimivat johtajina Arvo Koivunen, sekä Sulo Suppanen, kaikki ammatiltaan kanttoreita.

Sota-aika

Sota harvensi armottomasti kuoronkin rivejä, mm. kaksi viimeistä johtajaa sai sankarikuoleman.

”Kuin kalliot, mi suurta uhmaa merta käy miehet elon taistoon ankaraan”.

Sodat oli taas sodittu ja elämän täytyi jatkua.

Näinhän se on aina ennenkin ollut. Jäljelle jääneissä mieskuoron jäsenissä heräsi ajatus mieskuoron toiminnan jatkamisesta. Kun johtajaksi lupautui kanttori Viljo Kaita alkoi laulu taas kaikua v. 1948 kunnantuvassa. Kolmisen vuotta toiminta jatkui häiriöittä, kunnes johtajapula aiheutti toiminnan lopettamisen toistaiseksi.

Vuosi 1957

Seitsemän pitkää vuotta laulelivat veljet tahoillaan, kunnes v. 1957 saapui paikkakunnalle opettaja Viktor Räsänen viettämään ansaitsemiaan oloneuvoksen päiviä. Hän lupautui mieskuorolaulun ystävänä ottaa vastuun kuoron laulunjohtajan tehtävistä, jolloin käynnistyi meidän kaikkien iloksi ja onneksi mieskuorotoiminta, jatkuen edelleen vireänä Taipalsaarella. Yhdistysrekisteriin kuoro on merkitty 15.10.1958.

Alkuperäinen kuoron kokoonpano oli tietojemme mukaan seuraava; Laulunjohtaja Viktor Räsänen, 1- tenori: Toimi Suppanen, Armas Junni, Lauri Junni, Aulis Väkevä, Paavo Väkevä, Aimo Rahikainen. 2- tenori: Pentti Leinonen, Eero Vento, Hugo Pellikka, Mauno Lehtonen, Hemmo Nisonen. 1- basso: Erkki Nieminen, Onni Suppanen, Raimo Turunen, Tenho Turunen. 2- basso: Toimi Lehtonen, Paavo Lind, Yrjö Nieminen, Uuno Turppo.

Tällä perustalla kuoromme loi ne tahdit mieskuoro-musiikille, joita tahteja on pyritty ylläpitämään aina näihin päiviin saakka Taipalsaaren pitäjässä.

60- ja 70 luvut

Viktor Räsänen johti kuoroamme 60-luvulle, jolloin laulunjohtajavastuuta alkoi ottaa myös kuoromme yksi perustajakokoonpanon jäsen Aulis Väkevä. Kun tultiin 70- luvulle, astui laulunjohtajan virkaan jälleen Aarne Koivunen. 1972- 73 kuoroamme johti Matti Kaijansinkko. Vuosina 1974 – 78 kuoroamme johti jälleen ansiokkaasti Aulis Väkevä.

Vuonna 1979 otti laulunjohtajan vastuullisen tehtävän oikein tiiviisti hallintaan uudelleen Matti Kaijansinkko. Hän harjoitti kuoroamme tulevaa 25- vuotiskonserttia silmälläpitäen hakien kypsää ohjelmistoa ja yhtenäistä sointia.

1980 -luku

Tämä oli jo selvä todellinen ulospäin suuntautuva haaste kuorollemme, jonka seurauksena lupautui varalaulunjohtajan ja stemmojen harjoittajan vastuulliseen tehtävään kuoromme muusikkojäsen Yrjö Haikonen. Hänen johdollaan mentiin kohti kuoromme ensimmäistä todellista koitosta: vuoden 1982 helmikuun 13 päivänä pidettyyn 25 – vuotisjuhlakonserttiin , joka oli kuoromme historiassa tietämyksemme mukaan ensimmäinen todellinen ulosmyyty vuosikonsertti.

Tämän uuden aktiivisen kauden alkaessa kuului kuoromme johtokuntaan seuraavat laulajajäsenet :
Puheenjohtaja Tauno Nokelainen, kuoronjohtaja Matti Kaijansinkko , varapuheenjohtaja Sauli Pitkänen, sihteeri Osmo Savolainen, taloudenhoitaja Oiva Kivistö 11.3.82 saakka, varajäseninä Raimo Kaijansinkko sekä Matti Tuomikoski. Varalaulunjohtajana toimi Yrjö Haikonen.

Tauno Nokelainen oli todellinen uurastaja kuoromme hyväksi, joten hetken aikaa oli todellinen aukko joukossamme hänen muutettua vuonna – 86 Ruokolahdelle, missä hän toimi myös paikallisen mieskuoron hyväksi.

1990 -luku

Matti Kaijansinkko johti ansiokkaasti kuoroamme aina vuoden 1989 loppuun, jolloin kuoromme oli hetken aikaa vuoden alusta varalaulunjohtaja Yrjö Haikosen vastuulla. Kuluvan laulukauden ollessa käynnissä, ilmestyi kuin herran kukkarosta laulunjohtajan vastuulliseen tehtävään kuoromme jäsen, trubaduuri-muusikko Pekka Holopainen.

Vuoden 1989 laulukauden alkaessa oli hälytetty jo alustavasti meidän kaikkien maakunnan ihmisten tuntema kuorojen johtaja Oiva Käkelä apuun , jotta toiminnan jatkuvuus turvattaisiin mieskuoro-laulun saralla Taipalsaarella. Onneksi häneen ei tarvinnut kuitenkaan turvautua, sillä jo edellä kerrotun lisäksi avusti kuoroamme harjoituksissa Matti Kaijansinkon poika Jarmo Kaijansinkko. Samalla löytyi rivistämme suorastaan musiikin aistimaailmaan perehtynyt 1- basso Kari Keskisaari. Näillä voimilla mentiin aina vuoden 1992 – loppuun. Vuoden 1993 alusta valittiin Yrjö Haikosen vakavasti sairastuttua varalaulunjohtajaksi kuoromme jäsen Kari Keskisaari, joka toimi erittäin ponnekkaasti laulunjohtaja Pekka Holopaisen aisaparina. Molemmat ovat säveltäneet ja sovittaneet uusia sekä vanhoja sävelmiä kuorollemme.

Toiminta kehittyy ja jalostuu

Taipalsaaren lauluveikkojen toiminta on erittäin määrätietoista, paikallisen kulttuurin ja perinteiden huomioon ottavaa reilua mieskuoro-toimintaa, joka näin kunnan päättäjille sekä teille arvoisat kuntalaiset ilmoitettakoon, kun mietitte mihin kohdentaa kulttuuri-toimen määrärahoja myös tulevaisuudessa.

Kuoromme on pitänyt vähintään yhden konsertin kerran vuodessa, sekä pyrkinyt esiintymään kunnan eri tilaisuuksissa aina tarpeen mukaan. Kuoromme pitää yllä myös kvartettitoimintaa.

Lauluveikkojen johtokunta vuonna 1998 koostui seuraavista laulajajäsenistä : puheenjohtaja Rauno Mäkinen, varapuheenjohtaja Heikki Vieresjoki, laulunjohtaja Pekka Holopainen, varalaulunjohtaja Kari Keskisaari, rahastonhoitaja Simo Sällilä, varajäsenet Osmo Hägg ja Ari Hämäläinen, kuoron sihteerinä toimi Lasse Kähärä.

Taipalsaaren Lauluveikkojen taivalta vuosilta 1998 – 2007

Vuonna 1998 alkoi kuoron hallitus suunnitella äänitteen tekoa ja pohjana olivat ne sävellykset, joita kuoro oli kerännyt ja saanut eri tahoilta eli kotiseutu- ja Saimaa-aiheisia kappaleita. Projektin vastuun ottivat Pekka Holopainen ja Kari Keskisaari. Keväällä 1999 otettiin käyttöön ylimääräiset stemmaharjoitukset, sillä äänitteen toteutus tapahtui huhti-toukokuun vaihteessa. Äänite nauhoitettiin Anssi Kipon Astia-studiolla Harapaisissa Lappeenrannassa.

Levystä otettiin 1000 kappaleen painos, joka saatiin jakeluun melko hyvin, kiitos Taipalsaaren kunnan, K-kauppias Heikki Niivan sekä sekä kuoron jäsenten. Julkistamiskonsertti pidettiin Taipalsaaren kunnantalolla 2.7.1999 kesätapahtuman yhteydessä.

Levytyksen jälkeen kuoron vahvuus laski hiukan, mutta kevätkonsertit 2000-2004 pidettiin ja myös muutamia esiintymisiä kuten yhteiskonsertti Lappeenrannan Naislaulajien kanssa sekä myös Taipalsaaren Soittokunnan kanssa.

Kuoron kokoonpano vuonna 1999.

Syksyllä 2002 halusi Pekka Holopainen jäädä rivimieheksi ja hänen tilalleen nousi Kari Keskisaari ja varalle Kai-Jussi Jankeri.

Keväällä 2003 tuli kuoronjohtajaksi Kai-Jussi Jankeri. Hän uudisti kuoron ohjelmistoa ja sai toimillaan aktiivisuutta kuoron toimintaan. Uusia laulajia saatiin n. kahden miehen vuosivauhdilla. Kai-Jussi piti 2005 kahteen otteeseen vuorotteluvapaata kanttorin työstään ja milloin hän ei ollut paikkakunnalla, niin kuoroa ohjasi opettaja Aure Niiva, sillä Kari Keskisaari piti myös sapattivapaata kuorosta.

Vuosikokous 2006 päätti kuoron 50-vuotiskonsertin järjestämisestä 2007. Harjoitusohjelmistoon koottiin n. 20 kappaletta, joita aloitettiin harjoitella. Juhlakonsertin ajankohdaksi sovittiin 10.11.2007 ja paikaksi kunnantalo, koska siellä on myös mahdollisuus järjestää kahvitukset sekä konsertin jälkeen iltatilaisuus ruoan ja juoman kera.

Kuorolla oli kesällä ja syksyllä useita esiintymisiä, joten saatiin hyvää harjoitusta konserttia varten. Kuoro harjoitteli kaksi kertaa viikossa ja piti myös laululeirin viikkoa ennen konserttia. Kuoron miesvahvuus on 25 ja konsertissa oli myös mukana 7 entistä kuorolaista vahvistamassa.

Kuoron hallitus koostui vuonna 2010 seuraavasti: puheenjohtajana Esa Lähteenaro, varapuheenjohtajana Erkki Sirkka, rahastonhoitajana Simo Sällilä, kuoronjohtaja Kai-Jussi Jankeri, sihteerinä Timo Pyysalo sekä varajäseninä Kari Manninen ja Marko Taskila.